cuccimamma!

Kirjoitan nyt höyryn partaalla, tunnen itseni häräksi taisteluareenalla jonka vimma vaan roihuu sen silmistä! Ne jotka tuntee mua yhtää niin vois jo luulla et oisin jo tappanu ainakin kolme härkää ja seivästäny muutaman matadorin, mutta ihan btw haluan sanoa että olen päässyt siitä "elämänvaiheesta" eroon:D mut silti jollai muotoa alkaa kaikki ottaa päähän, tai oikeesti oon tosi onnellinen, ihan superuber ja siihen on syy:) mutsiis silti mun onnellisuuden pilaa nää maailman pelit ja vehkeet(haavisto). En millään muotoa voi välttyä nailtä kahdelta asialta, jotka ovat teknologia ja vaalit. Ja nyt olisin ylitsepääsemättämän onnellinen jos voisin hyppää takas potkupukuun ja työntää tutin suuhun ja olla tietämättä yhtäään! mitään:)
 Siis mitä hitsii? enhä oo ees kahenksantoista ja silti saan kuulla kaikki äänestysvinkit tai syyt tai seuraukset tai rangaistukset tai ne puheet siit frikin suvaitsevaisuudesta! Oikeesti oon miettiny et joo en jaksais ottaa kantaa tähä presidenttijuttuu, siis moraalisesti. Mut onha se jännä valinta niiden kahen välillä, uskon et ollaa kaikki jo kuultu tästä paljon ja liikaa. Yksi kaunis päivä tässä kinastelin iskän kans ja sitten ulkooven ulkopuolella huusin iskälle aika suureen sävyyn ja se kehotti mua hillitsee, koska äiti on väsyny..sit muistan oikee ku sanoin: "Iskä, jos et vielä tunne mua sen verran niin voin ilmottaa, mä osaan kyl näytellä." Ja sit avasin ulko-oven astuin sisää maailmankaunein hymy suullani ja miltei yhtä kauniilla sulosoinnulla päästin sanat: "MOI äiti, mä tulin kotiin!"

Tästä tuli vaan mieleen että me kaikki osataa näytellä ihan sairaan hyvin, osaisin näytellä nyt suvaitsevaista ja sanoo et oi että se on kaunis näky kun kaks naista suutelee, tai voisin näytellä epämaterialistia ja sanoa etten halua uutta mekkoa tai puhelinta. Mutta cmoon! tottakai mä haluan. Tiän että rahalla ei saa onnea, mutta se on suuntaa antava. Ja sitäpaitti miks mun pitäs näytellä?
kummastellen: melli