Fördomar

Kala on ystävä, ei ruokaa.
Mun homotutka sanoo et toi on ihan selkeesti homo.
Näyttikö Melli siltä, että se vois olla stand-up- koomikko?
Mutta sillähän on rastat, ei semmonen voi olla yrityskonsultti.
Ton meikkitavan mukaa, se rakastaa bilettää tyhjäpäänä.
Se harrastaa varmasti koripalloa.
Ton kanssa ei ikinä vois puhua syvällisesti.

Prototyyppi= Yksi mallikappale, joka edustaa kaikkia muita samaan osuuteen kuuluvia.( missin prototyyppi: vaalea,hyvä iho, valkoiset hampaat, hoikka, pinkkiä rakastava)
Edustavuuden heuristiikka= maailman luokittelu erilaisten mallikappaleiden, protyyppien, avulla.

Ootteko koskaan sortunut edustavuuden heuristiikkaan? Mä voin tunnustaa, mä olen. Ja voin vielä posket punasina myöntää, että teen sitä kovin usein. (Oisin voinu melkein lyödä vetoo, että oon kirjottanu tästä aiheesta, kirjotin oikee hakuu ja se väitti etten, hmm? No kertaus on opintojen äiti:D)

Katoin eilen Nemoa etsimässä, josta toi ihan ensimmäinen sitaatti on. Siinä oli hai, joka ei syönykkää kalaa. Muutenki tosi moni on varmaa nähnykki Nemon ja muistaa ton niinsanotun AA-meetingin. Marvin ihmettelee ja sen maailmankuva menee päälaelle, koska haithan syövät yksinkertasesti kalaa, ja sitkun prototyyppi kumoutuu, niin se ei tiä mitä tehdä.

Toinen tapaus: Yhes älyttömän ihanassa leffassa( en sano nimee, etten spoilaa) niin yks tyttö väittää homotutkansa olevan maailmanparasta luokkaa, ja sitten siinä käy hupsistaheijaa. Taas prototyyppi hyvin pukeutuneesta miehestä on kumottu.

Kolmas tapaus: Mentiin kattoo Kaunottaren&hirviön harjotuksia, ja siellä oli semmoi sulosuusmies, joka esitti Bellen isää. Ja nii..Bellen isä on hiljanen ja pulska vanha höpsäkkä. Harjotuksissa ei tää kyseinen mies sanonu miltei mitää ja näytti tosi reppanalta. Muttakun kuulin että se tekee stand-up-komiikkaa, oli mun pakko miettiä uusiks.

Neljäs tapaus: Yksien lapsien hippiäiti tekee kuulemma semmosta yritysneuvontaa ja hälle voidaa maksaa pariaki tuhansia siitä. Mietin äitiä omenakuvioinen mekko päällä. Prototyyppini konsultista pitäisi bleiseriä...

Viides tapaus: Tyttö meikkaa kun mikki merihädässä. Meikkivoidetta kuluu kaks kuukaudessa ja silmälihakset ovat hullussa kunnossa kaiken sen mascaran takia, jota pitää kannatella. Näen tytön kaupungilla, ajattelen voi hyvä luoja, toi on menossa baariin. Oikeesti tytöllä on tosi huono itsetunto, koska sillon akne, ja se tykkää lukea itsekseen kirjoja.

Kuudes tapaus: Koripalloilija, onkin vaan löysämakkara, joka on perinyt isältään ja sen isältä ja sen isältä ja sen isoisältä hyvät geenit. Se inhoo urheilua ja  varsinkin kaikkea, mihin liittyy pallo.

Seitsemäs tapaus: Kaiken sen niittikerroksen takaa löytyy poika, joka on maailman empaattisin ja hyväsydämisin ihminen, joka tykkää pohdiskella asioita.

Huomaatteko? Ulkonäkö ei ole yhteydessä, siihen mitä ihminen tekee, kuka hän on. Tosin joissain(useimmissa) tapauksissa, mutta silti prototyyppeihin ei saisi jäädä liikaa kiinni. Pitäisi olla avoin kaikenmaailman turilaisille.

Perfektionisti nukkuu kerran pommiin ja kiiruhtaa kaupungin läpi hiukset sojottaen joka suuntaan, jolloin ohikulkija ajattelee tämän olevan vastuuton omista teoistaan, eli siis varsinainen huithapeli.
Sittenkun ohikulkija menee työnsä palaveriin, jossa heille ilmoitetaan uudesta työntekijästä, ohikulkija näkee huithapelin, hiukset kammattuna nätisti ja uusin Pradan jakkupuku päällä. Mitä mahtaa ohikulkijan päässä liikkua?

Entäs jos ohikulkija muistaa psykologien tunnilla kuulleensa prototyypeistä ja niiden väärintulkitsemisesta, onkohan suhtautuminen silloin eri uutta tulokasta kohtaan? Nii- in.

Seuraavan kerran kun näette ilmiselvän muusikon, miettikää. Fördomar fördomar, ootte te niin hassui.