Lammas laamojen keskella

Pakko antaa kokonainen oma postaus talle aiheelle.

Mista puhutaan?

No miten ois sana.

Erilaisuus.


Peru vs Suomi.




Ensimmainen asia.

EL TRAFICO


Taalla on yks yleinen saanto.

Milta vaan kaistalta saa kaantya mille vaan kaistalle, mutta muista heilauttaa katta sinne suuntaan jonne kaannyt. (tama opetetaan autokouluissa)

Vilkkuihin ei kannata luottaa, ei edes taxien.

Toottaykseen taas kannattaa. On kaksi merkkia. Lyhyt ja pitka.

Lyhyt – “olen tassa, huomaa minut, ala aja kylkeen.“ taa on oikein kateva ja ennaltaehkaisee monia kolareita!

Pitka– “ senkin torppo!! aja muualle“


Ensimmaista, lyhytta, kaytetaan paljon enemman, oikeestaan kokoajan ( ihmiset ajaa toinen kasi ratilla ja toinen valmiina toottaa)



Hidasteet. Huoh niita on joka 500metrin valein, just sopivasti etta kerkee kiihdyttaa ja jarruttaa. Jos et handlaa akkijarrutusta, niin tule Peruun! Jos sulla on tendenssii matkapahoinvoinnille, ala tule!



Mutta plussaa on toki. Ihmiset on uskomattoman joustavia ja antaa tilaa. Voit kaytannossa kaantyy mihin suuntaan vaan kadenheilautuksen kera ja ihmiset jattaa sun autolle sopivan valin!

Mutta se on oikeestaan oltava niin, koska muuten taa liikenne ei vaan toimis, mulle sanottiin etta liikenne on taalla kun vetoketju, kulkee kokoajan mutta lomittain.




Miinusta on myos, onnettomuudet. Ihmisia jaa autonalle helposti, kun viiden aikaan illalla alkaa pimenee ja siltikin ihmiset hyppii autoteiden ( 80km rajotus) yli missa ja miten sattuu. Nain yks paiva tyypin ulkoiluttamassa koiraa liikenteenjakajassa! que pasa oikeesti.



Taalla on taxei ja bussei, niilla liikutaan paljon, ne on halpoi ja ei oo pysakkei olemassa oikeestaan, ehka teoriassa, mutta ei oikeesti. Kun haluut jaada pois, huudat vaan jotain epamaarasta, kuten kulmassa! tai ton kaupan vieressa. Kun haluut kyytiin, niin punaset liikennevalot on aika hyvat, huitaset vaan ja bussikuski avaa sulle oven. Tai sitten huidot tien vieressa. Muista vaan huitoo niin hyva tulee.



Taalla on “kulkuneuvoagenttei“. Ne auttaa sua pysakoimaan tan hullun liikenteen keskella ja auttaa myos jatkaa matkaa. Tasta hyvasta maksat niille 10– 15 senttii.

(muutamat tekee tata pimeesti, mutta maksat silti.)



Liikennevaloissa sun auton eteen tulee pyorii jos jonkinmoista vakee myymassa asioita maan ja taivaan valilta. Katso muualle. Se ei ole epakohteliasta.



Myoskaan itse ei tankata, vaan siihenkin on tyontekijoita. Kun ihmettelin tata kaikkea aaneen, niin mulle sanottiin etta pitaahan jokaiselle loytya toita.





LAS VERDURAS


Voi Suomi. Kuinka oppiikaan arvostaa sellaista asiaa kun suomen vihannekset. Raikkaat, puhtaat, herkulliset. Taalla Perussa pitaa pesta tomaatit ja kurkut! Hankaat vaan saippuaa tomaatin pinnalle, huuhtelet ja kuivaat huolellisesti ja nam vaan suuhun. Teet tan kaiken, ellet halua sairastua. Salaattia ei kannata oikeen syoda, se pitaa desinfioida, kylla luit oikein, desinfioida! Pari tippaa kloriittia ja annat sen liota 10 min ja kaadat veden pois. Ikina ei kannata tilata ruokaa jossa on salaattia. Ehka turistipaikoissa, mutta ajattelin silti valttaa.




LOS PERROS


Peru, etenkin taa vuoristokaupunki, Huaraz, on taynna koiria, nimenomaan katukoiria. Ja nakisittepa mut tuolla kaupungilla, vaistelen niita kun miinoja. Ne on niin pelottavia, ei tiia onks ne kuollu, nukkuuks ne vai leikkiiks vai kenties vaanii. Siis siks pelottavia, koska taudit. Ja ehka kuukauden paasta osaan jo elaa niiden keskella, mutta nyt hui kamala!

Tietteko kun yleensa akvaariossa tai terraariossa nakee kaloi tai liskoi, niin Huarazissa naat koiranpentui. Taalla on monia ehka elainkauppoi tai yleensakin kauppoi, joissa on noita koiravauvvoi lasin takana, myynnissa, tai ehka ilmaseks, en oo uskaltautunut lahelle.




EL GRINGO


Onks teilla koskaan ollut sellasta fiilista etta loistatte kun majakka? Mulla on, yllariyllari taalla, oon gringo, eli valkoihonen naiden perulaisten keskella. Tai lammas laamojen keskella, mullon hyvat kaytostavat ja odotan vuoroo ja jonotan natisti, mutta ehei taalla pitaa olla laama! Pitaa sylkee ihmisten paalle ja ajaa omaa asiaa. Onneks osaan espanjaa ja pystyn jotenkuten sulautuu joukkoon, mika on tosin hankalaa kun on kaks paata pidempi paikallisia.

Tosin Perun historian takia perulaiset on kovin introverttia kansaa, eika kuulemma helposti luota ihmisiin, varsinkaan muihin perulaisiin. Joten tavallaan oon maassa, joka on taynna suomalaisia, hehe, sori oli vahan huono vitsi.



SOLES

Voi kakkakikkare. Todella hankalaa opetella toisen maan valuutta ja sen suhde euroon. Sanotaan etta jaa neljalla, mutta silti, odotan etta taa menee mun kaaliin. Isoin seteli on 200, joka on siis joku 50euroo, ehka. En vaan osaa ymmartaa sita etta saan yhdella solella seitteman leipaa ( tulee mieleen se Raamatunkertomus) ja askon olin kaupassa ja jos osasin laskee niin mun ostokset makso kuus euroo ja ostin siis tonnikalaa, kurkkuu, tomaattii, juustoo, voita ja kaikkee mita ihminen haluu syoda.


Toinen asia. Vaara raha. Sain heti ekana paivana oppitunnin oikeesta ja vaarasta rahasta. Mulle kerrotiin, kuinka ihmiset huijaa toisia ja kuinka setelii ei koskaan saa paastaa pois silmista. Nyt tosin osaan tunnistaa oikeen vaarasta!




AGUA

A) vetta ei saa juoda hanasta (ellei siina oo filtteria)

B) vesi ostetaan isoissa tonkissa, tai kannattaa, sita menee paljon

C) taalla vuoristossa ei voi syoda nuudeleita,( ellei halua uhrata pullovetta siihen) koska ollaan niin korkeella etta vesi kiehuu jo 90 ja sita pitaa keittaa 10min ja nuudelit ei siita tykkais.

D) vessapaperi heitetaan roskikseen ja arvatkaapa vaan kuinka vaikeeta on oppia suomalaisesta refleksista pois.

E) vesi on kylmaa, mulla on ainakin 2kk edessa kylmia suihkuja

LAS PALABRAS

Perussa kaytetaan eri sanoja kun mun oppimassa espanjassa. Ei ole monikon2 muotoo, vaan on sen sijaan ustedes( joka on normisti teitittelymuoto mon3 muodossa) On hauskaa teititella jotain kolmevuotiaita lapsosia. Sitten varsinkin hengellisissa piireissa oot kaikille, hermana, vahanku uskonsisar. Ja kouluissa yms oot kaikille tia, eli tati.



Hirveesti ei kayteta holaa, vaan sen sijaan buenos dias tai buenas tai buenas noches.



aqui on aca ja alli on alla.



Sitten taalla toistetaan paljon sanaa, ya, joka tarkoittaa vahanku etta ymmarsitko. Ja oon vaan toistanut ya vaikka en todellakaan tia etta kuuluuko niin tehda.



Voidaan sanoo esim, Melisa, me voy a dejar unas cosas adentro, ya?



Ja en oo varmaan kertaakaan kuullut kenenkaan sanovan, adios, vaan se on chao.



Bufanda on chalina jne. Luulenpa etta pian alan ymmartaa, mista aina puhutaan. Ja taa Perulainen puhetapa on tarttunut ja helpottaa sulautumista joukkoon.



LOS BESITOS


Vahanko on sopoo, etta aina kun tuut ihmisten luo, esim tyopaikalle, niin jokainen vuorollaan nousee paikaltaan ja tulee pussaa sua poskelle ja sama toistuu kun lahet paikalta pois. Tutustut myos ihmisiin pussaamalla niita, mutta oon huomannut etta jossain kohtaa miesten iassa menee raja, jolloin ojennetaan natisti kasi. Mutta en ihan viela tieda tarkalleen, missa.

Tuun kuitenkin suomiespanja suvusta ja taa on tuttua mulle, mutta on se niin paljon hitaampaa kun pitaa kayda pussaamassa kaikki 10 ihmista jotka sattuu olee siina huoneessa.



Veikkaan kuitenkin etta mullon ihan hyvat mahdollisuudet muuttua laamaks!



Siihen asti besos y abrazos, M