perjantai 8. kesäkuuta 2012

Chips med sandsmaka

Vitsin kun on pitäny kiirettä, tai siis ei oo tehny mieli tulla tänne kököttää ja kirjottaa. Mutta nytten vaikka ulkona rappusilla näyttääkin mittari 29 astetta, niin tulin tänne silti kertoilee ja kiva munki on sit myöhemmin lukee täältä mitä mun kaksviikkoseen on mahtunu!


Ensinnäkin nyt on mun viides päivä ja jos kirjottaisin yksityiskohtasesti niiden sisällön, niin voi morje menis yödatailuks, puhumattakaan teistä kun lukisitte sen.
Mut ekaks oikeestaan mun on pakko hehkuttaa tätä ruokaa täällä! Entiä onks se tää mun perhe, vai tehäänkö yleensäkin täällä lampaiden, muurahaisten ja joutsenten maassa herkkuruokaa. Oon saanu kunnian maistaa raparperipuuroo, nachosalaattia, lettuja, thaiteetä, itetehtyi hampurilaisia. jäätelöö, porkkanasoppaa, uusii perunoi ja grillattuu pihvii ja lista senkun jatkuu aina nougattohveepähkinäpatukkaan asti.
Lisäks se, mikä on hassua, on suomen kuuleminen jossain tuol hoodeilla. Olin Williamin futispelissä ja siellä oli paljonpaljonpaljon isiä ja semmosii ekatokakolmasluokkalaisia pikkupoikii, sit pädääm! kuulen: KAASPEEER älä juokse sinne!! Entiä miks sitä voi kuvailla, en oikeestaan tiä mimmosia fiiliksiä mun kropassa ja pään sisällä oli sillä hetkellä..negatiivisia?positiivisia? no comments? eller hur? Se, mikä on varmaa on et mun espukunskaperna on tehny U-käännöksen, mut ihassama det gör ingenting!
Vähäks söpöö, ku tässä kirjottelen niin ester tulee: varför skriver du? skriver du mer och mer och mer?vad skriver du? Ja sit oon kuullu enemmän ku monta kertaa et: Lissa du kan sitta bebba mig. Aaww Ester on niin söpö, mut osaa seki huutaa ku joku riikinkukko tai lokki tai jotain...
Ainii! Siitä tulikin mielee, et kun olin Maarianhaminassa niin taisin saada virallisesti pelon lintui kohtaan, tai ainakin LOKKEI JA TIIROI. Siis menin ihan nätisti kohti semmosta sjöcyrkaa kuvatakseni sitä, mut ei tietenkää! Alkaa kuuluu kirkuntaa ja sit yltäni lentää Tiira, prrrrruuumumm suorastaan ku hävittäjä, pyyhältäen ja huutaen tiirakielellä: Lähe vetää paparazzi, sua ei haluta tänne! No mitäpä pienistä, ajattelin, ja jatkoin matkaa.(VIRHE!)
Hävittäjä iskee taas, tällä kertaa liiottelematta metrin korkeudelta ja mulla ei ollu muuta vaihtoehtoa kun painua kyykkyy, heittää kädet pään suojaks ja juosta minkä kintuista lähti. En oo ollu Alfred Hitchokin leffan kuvauksissa aikasemmin....enkä tiä haluunks uusiks.



Olin niin järkyttyny et seittemä tuntii( jotka mun piti viettää Maarianhaminassa) meni supernopsaa! Kyllähän mä olin siinä vaiheessa kerenny istuskelee matruusien kanssa satamassa ja nauttinu kesästä, lukenu Jorden runt om 80 dagarna, käveleskelly, tyypillisesti Melissana viettäny 45min pienenpienessä putiikissa, ostanu karkkia, löytäny maailmansöpöimmän merimieskirkon(jossa aijon mennä naimisiin, sulhasen mielipidettä ei kysytä:D) ja ihmetelly miten kukaan voi ottaa aurinkoo Kaupungintalon edessä bikinisilleen.
Täytyy vielä sanoo kuinka hienoo oli, kun menin yhtee mettää rukoilee ja sit rukoilin jotain ns "merkkiä" et saisin nähä et Jeesus on mun kans myös täällä. Sit käveleskelin eteenpäin, löysin koulun, leikin siellä, jatkoin matkaa ja KAS kummaa maassa mun jalkojen juuressa on revitty paperinpalanen. Katon sitä lähemmin. Ja siinäpä seisoo kuva, ei kestää muustakaan kun Jeesuksesta. Otan lapun käteeni. Käännän sen ympäri. Ja kas kummaa tuttu raamatun kohta katsoo minua silmiin: Kun Herra ohjaa askeleita, Ihminen kulkee oikeaa tietä. Hymy vaan levis mun kasvoille ja luulen et muutki huomas sen ku yhtäkkii koko Maarianhamina hymyili mulle ja moikkaili:) Aah ihmiset on tääl niin ystävällisiä, ettei mitää rajaa! SuomiSUOMI ottakaamme mallia. Harmittaa ku en oo tullu aikasemmin kirjottamaan, koska nytten tulee multipitkäsetti.

No jatkan silti:D William ja Ebba mietti eilen et mitä vois tehä. William ehdotti puoliläpällä vesisotaa. Mut olihan siihen tartuttava! Biksut päälle, kesämekko suojaks ja puutarhaletku käteen! Tääl, jos saisin idean mennä katolle puhaltaa saippuakuplia, ei nää porukat siit mitää, ne vaan naurais ja ois Jättebra idè!
Tänää kastoin talviturkin ja William keksi rannalla uuden mainoslauseen tai sloganin( otsikko*) Det var jätteskönt att ligga på stranden och njuta av sommarlovet( tänää oli noilla kirkossa kevätjuhla, sain kunnian olla mukana ja Williamin opettaja anto mulle lempinimen; sommartjej) kelpaa! Aika kuluu nopsaa ja saa nähä mitä huomen Tukholmas keksitään. .. vi hörs!
p.s meen ratsastaa tänää!
pps. tein seikkailun ja alko sataa mut yks mummeli anto sen sadetakkinsa mulle(long story!) kysy jos uskallat;)

1 kommentti: