10,000 reasons

to be happy. Tietteks sen tuntee ku on niin täydellistä ja ihanaa että sanat melkeen pilaa sen hetken? Kuvitelkaa joku paikka, joku aivan totaalisen ihana, sulle tärkee ihminen, läheisyys ja omana ittenä oleminen. Tajusin siinä hetkessä että hyvään päivään hetkeen tai muistoon ei tarvita mitää välineitä tai kulissei tai otollista lähtökohtaa. Siihen tarvitaan vaan, ei mitään. Se vaan on jotain, mitä en nytkää voi kuvailla. Siinä istuskellessani en halunnu avaa suutani, koska ei tarvinnu.
Se on jännää kuinka elämä kuljettaa ihan erikoisia reittejä ja erilaisii tilanteisii erilaisten ihmisten kanssa. Hiiteen ennustajat ja tarokortit sun muut, tulevaisuutta ei voi ikinä tietää tai arvata etukäteen. Se on vaan niinku lumipallo joka lähtee vaa vierii johki arvaamattomaa suuntaa, eikä sitä sen pahemmin ohjailla ja lyödä vetoo minne se jatkaa matkaa. Tykkäsin oikeestaa tästä mun metaforasta, koska mitä tekee lumipallo matkaa jatkaessaan? Halusitte tai ette, se kasvaa, suurenee, valtavasti ja pienessä ajassa. Musta toi kuvaa hyvin mun elämää, sun elämää, meijä kaikkien!

Mitä pitemmälle menee niin biologisestiki me kasvetaa ja henkisesti kypsytää. Ja muistot meijä kassassa kasvaa. Ja ei ne aina oo hyvii, mut niistä opitaa, joten me kasvetaa edellee. En oo muuten koskaa miettiny et millon se lumipallo sit pysähtyy...? JOS ois joku ihan valtavansuuri lumivuori, joka vaan jatkuis ja jatkuis niin se palloki vaa pyöris ja joka kierroksella kaappais syliinsä lisää lunta. Niin meijän elämäki pyörii ja pyörii ja vie meit uusii tilanteisii ja uusiin kokemuksiin ja uusiin konflikteihin ja uusiin ihanuuksiin.
(Olen pahoillani, jos mun teksti on epäymmärrettävää kielikuvapursuiluu)

Mut kuten jo alussa sanoin, en kykenis kuvailee mun tilaa sanoin, normaalein. Tekis mieli vaan mennä veden alle kirkuu, onnesta.

Huppari vaiko hyppiä?

Shakira. Murot kuiviltaa. Sininen kylpy. Baskeri. Draktränare. Ubongo. Aurinko. Raparperipiirakka. Ampiainen lasissa. Tikku jalassa. My little Pony. Kristallikruunut. Voi tartsilla. Murkkuja kaapissa. Laiva. Omena rannalla. Aivot käytössä ja narikassa. Vuoristorata ja blingbling. Picnic portailla. Leikkimökki. Sydän. Hiukset hiekassa. Merirosvolappu. 14 exää. Koivuesteet. Mikrotta. Tutti. Ratsastusta omenapuussa. Ebba. Suomi. Varmt och skönt. Kesähaalari. Rajat. Makaroonisalaattia ruoholla. Sarastus. Perhe. Starships. Ilmainen sammakko. Puhelut. Tee. Singerdatailu. Lampaat niityllä ja unissa. Sunnuntaina lento. Aika kiitää.

Jos joku väittäis, että kahessa viikossa ei kerkii tekee mitää, niin väärässä on. Hur lolligt! Siinä ajassa kerkii tekee vaikka ja mitä, se voi tuntuu ikuisuudelta, mut kyllä mä täältä takasin tuun! Mulla on tasapuolisesti ikävä kaikkia, mutta samalla tää perhe alkaa tuntuu jo omalta. Plussana se, et mun viikottaiset Pulkkisen perheen kotityöt on ollu poissa! Miinuksena et niin on kaikki Pulkkisetkin. Jännää nähä miltä tuntuu ku pääsee takas omaan liilaan valtakuntaan. Pikkuvelikin on nyt riparilla ja isoveli töissä, hahaa lapset lentelee pesästä. Musta on tärkeetä, että saa chillaa ja tuulettaa elämää välillä. Ei aina tarvii olla kalenteri buukattuna. Joskus ärsyttää ku Ebba kysyy et: " Vad ska vi göra imorgon då?" Sit siin yritän selvittää että eikö voitais vaan oottaa et se huominen tulee ja kattoo sitten? No on se suostunukki tohon ja mm. eilen oli niin lämmintä/kuumaa että istuttii aamupalalla vastatervatulla(?) terassilla.


Rakastan elämää täällä, se on niin huoletonta! Niin puhdasta ja viatonta! Mikää ei tunnu olevan väärin, eikä turhasta hössötetä. Meen yöllä kahentoista aikaa alakertaa hakee lisää vessapaperii ja siellä sohvalla nököttää isä ja poika sylikkäin kattoen futista! Kuka vois väittää ettei se olis rakkautta?


Yks mikä on hulvatonta, on se, et tääl on mun lapsuudenrakkausohjelmat dupattuna! Roni Neutronin tuttu pullukkapoika ei kuulostakaan siltä tutulta ja Late Lammas on ristitty Fåret Shawniks, Punainen pikku traktoriki puksuttaa eteenpäin, mutta ruotsin sulosointujen johdattamana. Stor och liten vaikuttaa erehdyttävästi Sinisen talon nallelta käsinukkeineen ja puutarhoineen, mutta itse nyökyttelevä nalle onkin pinkki! Mutta kun kysyin sitä, niin kas kummaa heillä on vielä Sinisen talon nalle-kopio ihan erikseen. Mikäs olisikaan sen parempaa ku kuunnella lunan kanssa laulettu goodbyesong ruottiks?(menkää ihmeessä youtubeen ja eksykää sinisentalonnalle erikielisiin duppauksiin!!haha)


Ebba on ihanku mun sisko, eilenkin vaan pelattii Ubongoo( ja kuulkaas tulkaa ottaa matsii meikän kans, ollaan ihan tykkei!) ja samaan aikaa Ebba yrittää opettaa mulle åland-ääntämyksiä. Sen mielestä ei oo mitää hauskempaa ku minä yrittämässä lausua lusikkaa...No sit oli mun vuoro nauraa ku Ebba yritti sanoo et lapset hyppii...Siin se vaan tokas: " Lapset huppari." Ja oli sen jälkee et Melisa? Hoppar= huppari? 
Just det min kära!
Meillä molemmilla taitaa olla vielä opittavaa....

Mvh: Smedsbölegatan tyttö
p.s we heart com

Chips med sandsmaka

Vitsin kun on pitäny kiirettä, tai siis ei oo tehny mieli tulla tänne kököttää ja kirjottaa. Mutta nytten vaikka ulkona rappusilla näyttääkin mittari 29 astetta, niin tulin tänne silti kertoilee ja kiva munki on sit myöhemmin lukee täältä mitä mun kaksviikkoseen on mahtunu!

Ensinnäkin nyt on mun viides päivä ja jos kirjottaisin yksityiskohtasesti niiden sisällön, niin voi morje menis yödatailuks, puhumattakaan teistä kun lukisitte sen.
Mut ekaks oikeestaan mun on pakko hehkuttaa tätä ruokaa täällä! Entiä onks se tää mun perhe, vai tehäänkö yleensäkin täällä lampaiden, muurahaisten ja joutsenten maassa herkkuruokaa. Oon saanu kunnian maistaa raparperipuuroo, nachosalaattia, lettuja, thaiteetä, itetehtyi hampurilaisia. jäätelöö, porkkanasoppaa, uusii perunoi ja grillattuu pihvii ja lista senkun jatkuu aina nougattohveepähkinäpatukkaan asti.
Lisäks se, mikä on hassua, on suomen kuuleminen jossain tuol hoodeilla. Olin Williamin futispelissä ja siellä oli paljonpaljonpaljon isiä ja semmosii ekatokakolmasluokkalaisia pikkupoikii, sit pädääm! kuulen: KAASPEEER älä juokse sinne!! Entiä miks sitä voi kuvailla, en oikeestaan tiä mimmosia fiiliksiä mun kropassa ja pään sisällä oli sillä hetkellä..negatiivisia?positiivisia? no comments? eller hur? Se, mikä on varmaa on et mun espukunskaperna on tehny U-käännöksen, mut ihassama det gör ingenting!
Vähäks söpöö, ku tässä kirjottelen niin ester tulee: varför skriver du? skriver du mer och mer och mer?vad skriver du? Ja sit oon kuullu enemmän ku monta kertaa et: Lissa du kan sitta bebba mig. Aaww Ester on niin söpö, mut osaa seki huutaa ku joku riikinkukko tai lokki tai jotain...
Ainii! Siitä tulikin mielee, et kun olin Maarianhaminassa niin taisin saada virallisesti pelon lintui kohtaan, tai ainakin LOKKEI JA TIIROI. Siis menin ihan nätisti kohti semmosta sjöcyrkaa kuvatakseni sitä, mut ei tietenkää! Alkaa kuuluu kirkuntaa ja sit yltäni lentää Tiira, prrrrruuumumm suorastaan ku hävittäjä, pyyhältäen ja huutaen tiirakielellä: Lähe vetää paparazzi, sua ei haluta tänne! No mitäpä pienistä, ajattelin, ja jatkoin matkaa.(VIRHE!)
Hävittäjä iskee taas, tällä kertaa liiottelematta metrin korkeudelta ja mulla ei ollu muuta vaihtoehtoa kun painua kyykkyy, heittää kädet pään suojaks ja juosta minkä kintuista lähti. En oo ollu Alfred Hitchokin leffan kuvauksissa aikasemmin....enkä tiä haluunks uusiks.

Olin niin järkyttyny et seittemä tuntii( jotka mun piti viettää Maarianhaminassa) meni supernopsaa! Kyllähän mä olin siinä vaiheessa kerenny istuskelee matruusien kanssa satamassa ja nauttinu kesästä, lukenu Jorden runt om 80 dagarna, käveleskelly, tyypillisesti Melissana viettäny 45min pienenpienessä putiikissa, ostanu karkkia, löytäny maailmansöpöimmän merimieskirkon(jossa aijon mennä naimisiin, sulhasen mielipidettä ei kysytä:D) ja ihmetelly miten kukaan voi ottaa aurinkoo Kaupungintalon edessä bikinisilleen.
Täytyy vielä sanoo kuinka hienoo oli, kun menin yhtee mettää rukoilee ja sit rukoilin jotain ns "merkkiä" et saisin nähä et Jeesus on mun kans myös täällä. Sit käveleskelin eteenpäin, löysin koulun, leikin siellä, jatkoin matkaa ja KAS kummaa maassa mun jalkojen juuressa on revitty paperinpalanen. Katon sitä lähemmin. Ja siinäpä seisoo kuva, ei kestää muustakaan kun Jeesuksesta. Otan lapun käteeni. Käännän sen ympäri. Ja kas kummaa tuttu raamatun kohta katsoo minua silmiin: Kun Herra ohjaa askeleita, Ihminen kulkee oikeaa tietä. Hymy vaan levis mun kasvoille ja luulen et muutki huomas sen ku yhtäkkii koko Maarianhamina hymyili mulle ja moikkaili:) Aah ihmiset on tääl niin ystävällisiä, ettei mitää rajaa! SuomiSUOMI ottakaamme mallia. Harmittaa ku en oo tullu aikasemmin kirjottamaan, koska nytten tulee multipitkäsetti.

No jatkan silti:D William ja Ebba mietti eilen et mitä vois tehä. William ehdotti puoliläpällä vesisotaa. Mut olihan siihen tartuttava! Biksut päälle, kesämekko suojaks ja puutarhaletku käteen! Tääl, jos saisin idean mennä katolle puhaltaa saippuakuplia, ei nää porukat siit mitää, ne vaan naurais ja ois Jättebra idè!
Tänää kastoin talviturkin ja William keksi rannalla uuden mainoslauseen tai sloganin( otsikko*) Det var jätteskönt att ligga på stranden och njuta av sommarlovet( tänää oli noilla kirkossa kevätjuhla, sain kunnian olla mukana ja Williamin opettaja anto mulle lempinimen; sommartjej) kelpaa! Aika kuluu nopsaa ja saa nähä mitä huomen Tukholmas keksitään. .. vi hörs!
p.s meen ratsastaa tänää!

pps. tein seikkailun ja alko sataa mut yks mummeli anto sen sadetakkinsa mulle(long story!) kysy jos uskallat;)

Little girl lost and found in Åland

Meikä heräs tänää Ahvenanmaalla!! Mua harmittaa ihan sikana, kun unohin mun kameralaukun ylppärimestaan, siellä se nyt kököttää, näin sen ikkunan läpi meinaan. Onneksi mullei ollu kameraa siellä sisällä, joten mulla on nyt runsaat 40% akkua, ja vaikka mitä kuvattavaa! Olin suunnitellutl tän sillai, et kiertelen kuvailee kaikkii ihanii mestoi ja laitan johdolla tänne, MEN var är det! Siellä kameralaukussa laturin kanssa-.-
Kuitenkaa ei nyt masennuta, koska teillä on hyvä mielikuvitus ja mulla kertomakyky:D
Eilen tosiaan saavuin tänne 9.05 mun enon kyydittämänä( hienosti mulla oli 40min aikaa lentokentäl) mut mitä väliä, selvisin kuitenki!
Ikinä en ollut nähnykkää Erikaa, mutta Maarianhaminan lentsikkakenttä oli pikkuruinen, joten sieltä se tuli vastaan aivan IHANAN Esterin kanssa. Kuvitelkaa söpö pöllönpoikanen, mutta tyttölapsena. Ne suuret silmät ja hämmentyneisyys! Siitä mentii kahville ja sain kehui mun ruottitaidoista, vaikka Helsinki-Vantaal sanoin mun kaveril(joka lähti au-pairiks/avuks Tukholmaa) et en kykene tuottaa mitää sanoi ruottiks.( Mä vähä lentsikas mielessäni bloggasin kaikkii espusanoi ja annoin vähä tilaa tarpeellisimmille)Oi muuten, tuntuu niin hassulta kirjottaa SUOMEKS kun ei täällä osata sitä, ja tekstaritki (yritän) kirjottaa ruottix.
Ainii takas eiliseen! Kahvin jälkee mentiin kauppaa ja sit Erika anto mulle ostoslistan! Ja lähin se kävellessä kiertelee Gröna torget osastoo, muuten jos joku tietää, mikä on squasli, niin saa kertoo!
No sitten ajettii tänne Sundii, ja tää talo! tää mesta! tää piha!
Hullun maalaisromanttinen ja seinät vanhaa puuseinää mut sit kristallikruunui ja noi lapset oli tehny semmosen kyltin, tainojoo kirjotan sen tänne! Gäst rum upp för trappan och till höger. Det är skyltat på väggen bredvid dörren! H Ebba och William :) Ha det bra i ditt rum
(Toi huone! Punaset kattoparrut ja iiso sänky<3)
Vähänkö tunsin itteni tervetulleeks ja en malttanu enää oottaa et noi pääsee koulusta! Tos vaihees olin jo auttanut Erikaa tekees raparperipiirakkaa ja laitellu ostoksii kellariin ja leikkiny Esterin kans( venettä, piilosta, rakennellu dublolinnoi, hyppiny sohvalta tyynyille, rakennellu palapelei ja ennenkaikkea lukenu satukirjoi)
Ester ei kyl ikinä jaksanu kuunnella ku niist kirjoist ekat kolme sivuu. Oli muuten söpöö ku aluks Ester(2v) ei kattonu muhun, mut nyt se haluu mun reppariin ja tulee käpertyy vieree ja huutaa DIN TUUUR ku se on just hypänny tyynykasaan<3
Elämä täällä on sika rentouttavaa ja ekas päiväs oon jo oppinu vaikka ja mitä! Lisäks tääl on kaks heppaa: Lida ja Treiker(taitelijanvapaus), villakoira, Smilla, kaks kissaa: Torsten ja Luna + lunan kolme mun kädenkokosta kissanpentuu! Oon niiin landella hahaha!
Eilen olin niin väsyny, et nähtävästi nukahin jo puol seittemä ja tänää heräsin ja tääl alakerras oli lappu pöydällä. Kehotettii olee niinku kotona ja neuvottii mm, käyttää tätä konetta ja sit paras osuus! Haen kohta rappusten alta pyörän ja lähen seikkaileee!!!! UUMAMA! Ja niin pääsen lauantaina kattoo Saanaa Stockholmii! Ihan jepa.
p.s aurinko alko paistaa ja täällä näyttää ihan Patepostimieheltä!

rakkain terveisin Melli