Täydellinen, täydellisempi elämä

Toinen mistä haluun samaan syssyyn kirjottaa on itse kirjoitus. Syy miksen oikeesti oo kirjottanu, ei oo aika, ei oo kiireet, ei oo täyteenbookatut päivät, vaan yksinkertaisesti: mua ei ole kiinnostanut, ei huvittanut, ei jaksanut, tuntu turhalta. Mietin, miksi edes kirjotan tänne?

Senkö vuoksi, että saisin hyväksyntää ja rakkautta ja tuntisin oloni tosi hyväks?
Vai, että saisin purettua mulle tärkeitä asioita tai mulle vaikeita asioita?
Vai että saisin hehkuttaa, kuinka täydellisesti menestyn espanjankuuntelussa ja kuinka ihana poikaystävä mullon?

Jos se ois toi eka, musta se ois ehkä väärä paikka hakee sitä hyväksyntää. Ainakin, mitä itte oon huomannu, on se, et sun pitää vaan yrittää oppii elää oman nahkas ja sielus kanssa ja ainoo kuka voi sua siinä auttaa on Jumala.

Toka, jos mulla ois mua vaivaavia asioita, niin en todellakaa kirjottelis mitää henkilökohtasta tänne. Se ois musta aika outoo, semmoset asiat pitäs kirjottaa ittelle päiväkirjaa.

Kolmas on ehkä kaikkein pahin mahollinen vaihtoehto. Yks päivä ennen nukkumaanmenoa otin mun puhelimen ja aloin selailla blogeja ja voi hyvänen aika, mikä hyökyaalto!! Siis jos tekisin tutkimuksen, niin varmaa joka toisella tytöllä maailmassa, tai no oikeestaan vaan Suomessa, ois blogi

Mulle ainakin tulee vaan tarve saada kaikkee mahollista kun luen niitä blogeja. Ja sit oon ihan sad kun mullei oo samanlaisia kiharia hiuksia, tai kun mä en oo päässy hierottavaks jonnekki tai kun söinki omatekemiä limapaksuspagetteja täydellisen sushi-aterian sijaan.

Miks pitää näyttää et JUST MUN ELÄMÄ ON NIIN HIENOO JA IHANAA, Hahhaha tottakai munki elämä on ihanaa ja hienoo, mut oon valinnu kirjottamasta siitä tänne. Tekeeks se siitä sitten vähemmän arvottoman?

Loppuun laitan vielä tämmösen ihq-kuvan.

.
mutta ei mun kenellekkään tarvii todistella mun elämänlaatua, kuhan ite on happy:)